Hei taas kaikille rakkaille lukijoilleni<3 Nyt sitten olisi toiseksi viimeinen osa ilmestynyt ja uusi tarinakin on laitettu jo aluilleen ensimmäisen osan myötä:) Käykää toki lukemassa sekin jos ette vielä ole ehtineet. Sinne on linkki tässä:
Kuulin kuinka ovi kävi. En tehnyt elettäkään mennäkseni katsomaan kuka tuli sisään. Ei sillä edes ollut väliä kuka tänne tulee. Ei se kuitenkaan ole Alice tai Jeremy.
''Rosette, toin sinulle ruokaa. Se on keittiönpöydällä'' Joshua sanoi minulle huoneeni ovelta. En tehnyt edelleenkään elettäkään noustakseni ylös sängystä vaikka tulija olikin Joshua. En ollut pyytänyt häntä käymään. Jättäisi minut nyt vain vihdoin rauhaan!
Makasin paikallani sängyllä ja tuijotin mitään näkemättä seinään. Joshua käveli luokseni ja istuutui sängynreunalle viereeni. ''Rose, ole kiltti ja tule syömään hieman. Olet maannut huoneessasi jo monta päivää''.
En tahtonut kuunnella mitä Joshua puhui, mutten pystynyt sanomaan mitään hänelle vastaan vaan annoin Joshuan jatkaa: ''Tiedän miten paljon sinuun koskee, sillä minäkin kaipaan heitä. Alice ja Jeremy olivat myös minun kavereita!''
Tajusin vasta nyt, että Joshua oli samassa asemassa kuin minäkin. Hän ei kuitenkaan pettänyt Alicea. Hän ei tuhonnut Jeremyä sisältä aina kuin vain katsoikin häntä silmiin. Joten miten Joshua pystyisi edes kuvittelemaan miltä hänestä tuntui.
''Rose nouse nyt vain ylös!'' Joshua tarttui ranteeseeni ja yritti vetää minua pystyyn. Huusin hänelle päästämään minusta irti ja huomasin samalla pettymyksen paistavan hänen silmistään.
Huomasin, kuinka syylisyys alkoi kalvamaan minua sisältä, mutten tehnyt elettäkään huutaakseni Joshuaa tulemaan takaisin. Katsoin vain ja kuuntelin, kuinka hän poistui huoneestani. Kuulin ulko-oven aukeavan ja menevän pian takaisin kiinni. Huokaisin helpotuksesta.
Nousin ylös ja kävelin kohti keittiötä. Näin ovelta Joshuan tuoman ruoka-annoksen ja menin tiskin luo. ''Nousit sittenkin ylös sängystä''. Käännähdin nopeasti ja huomasin Joshuan istuvan ruokapöydän ääressä. Hän istui Alicen paikalla!
Vilkaisin Joshuaa ja lähdin kiireesti menemään omaa huonettani kohden kun Joshua sanoi perääni: ''Rosette. Tuo on aivan turhaa. Et voi kuitenkaan maata sängyssä loputtomiin. Et voi enää edes esittää minulle, että et edes voi nousta sängystä ylös!''
Käännyin ja katsoinJoshuaa silmiin. Joshua nousi ylös ja käveli luokseni. Hän veti minut halaukseen ja piti minua lähellään. Yritin ensin työntää häntä pois, mutta luovutin kuitenkin pian.
Itkin Joshuan rintaa vasten kunnes tunsin hänen käden hyväilevän hiuksiani. Nostin katseeni häneen ja näin hänen silmien palavan halusta.
Hän tarttui leukaani ja suuteli minua intohimoisesti. Yritin työntää hänet pois ja hän huusi minulle: ''Mikä sinua vaivaa Rosette! Olen ollut koko ajan rakastunut sinuun ja ollut vierelläsi. Milloin minä saan osani sinusta!''
Joshuan sanat iskivät sydämeeni. Nostin leukani ylös ja vedin hänen päänsä lähemmäksi omaani. Suutelin hänen huuliaan ja suljin silmäni. Tunsin kuinka Joshua vastasi suudelmaani palavasti ja veti minut lähemmäksi itseään.
Kyyneleet alkoivat valua silmistäni kun ajattelin Jeremyä suudellessani Joshuaa. Joshua alkoi riisua vaatteitani ja pian makasinkin hänen allaan sängylläni. Samassa sängyssä, jossa olin menettänyt neitsyyteni Jeremylle. Samassa sängyssä, jossa olimme pettäneet Alicea.
Hän jatkoi suutelua ja veti meidät peitteen alle. Tunsin hänen vartalonsa omaani vasten ja tajusin viimein. Pystyisin ehkä sittenkin olemaan vielä joskus onnellinen. n pystyisi unohtamaan tapahtunutta, mutta pystyn kyllä jatkamaan vielä joskus eteenpäin.
Sinä yönä olin ensimmäistä kertaa Joshuan kanssa ja ajattelin koko ajan Jeremyä. Tiesin, että se oli väärin Joshuaa kohtaan, mutten voinut sille mitään. Mutta ainakin Joshua sai viimein haluamansa.
Monet uskoivat, että Joshua käytti tilaani vain törkeästi hyväkseen. Se ei kuitenkaan ollut totta. Joshua antoi minulle sinä yönä syyn jatkaa elämääni. Ilma Joshuaa tuskin olisin enää noussut jaloilleni. Hän auttoi minua taas uskomaan elämään vaikka olin jo menettänyt lapseni, Alicen ja Jeremyn.
Toiseksi viimeinen osa on nyt valmis. Anteeksi, ettei osa ilmestynytkään ilmoitettuna päivänä, mutta minulla on ollut kauhea stressi kun aikaa ei meinaa riittää mihinkään. Ja nyt vain paljon kommentteja toivon sekä tähän osaan että uuteen tarinaani:)
Kommentit